{"id":248,"date":"2024-03-26T11:58:01","date_gmt":"2024-03-26T09:58:01","guid":{"rendered":"https:\/\/juusokokkonen.fi\/?p=248"},"modified":"2024-03-26T15:48:55","modified_gmt":"2024-03-26T13:48:55","slug":"ihminen-tartunta-tyhjio-agamben-ja-baudrillard","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/juusokokkonen.fi\/index.php\/2024\/03\/26\/ihminen-tartunta-tyhjio-agamben-ja-baudrillard\/","title":{"rendered":"Ihminen, tartunta, tyhji\u00f6 \u2013 Agamben ja Baudrillard"},"content":{"rendered":"\n<pre class=\"wp-block-preformatted\">\u201dDeceiver says, he says you belong to me \nYou don't want to breathe the light of the others \nFear the light \nFear the breath \nFear the others for eternity\u201d\n\u2013 Tool, Fear Inoculum<\/pre>\n\n\n\n<p>Voidaan hahmottaa kaksi tapaa hahmottaa ja k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2020 alkanut pandemia ja eritoten ne ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4t toimet, joita t\u00e4m\u00e4n pandemian nojalla laitettiin t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n kuin sotatilassa. Voisimme siis n\u00e4hd\u00e4 pandemian yksitt\u00e4isen\u00e4 kriisin\u00e4, joka ilmestyi, joka poistui ja joka ei sin\u00e4ns\u00e4 ole sen enemp\u00e4\u00e4 kuin suljettu, hetkellinen poikkeustila, jonka p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 el\u00e4m\u00e4 palasi takaisin niille raiteilleen, joilta se m\u00e4\u00e4r\u00e4tyksi ajaksi oli pakko suistaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Itse en suostu ottamaan t\u00e4llaista n\u00e4k\u00f6kantaa niihin tapahtumiin, jotka nelj\u00e4 vuotta sitten alkoivat. Siksip\u00e4 on tarkasteltava pandemiaa osana ihmist\u00e4, ihmiskuntaa, el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja yhteiskuntia k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4\u00e4 pidemm\u00e4n aikav\u00e4lin muutosta. Siin\u00e4 valossa ne rajut toimet, joita otettiin varsin ripe\u00e4sti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, asettuvat perspektiiviin. Niit\u00e4 on helpompi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, sill\u00e4 tietyt olemassa olevat voimat perin v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 tavalla ajoivat sulkemaan ihmisi\u00e4 nelj\u00e4n sein\u00e4n sis\u00e4\u00e4n ja n\u00e4ytt\u00f6p\u00e4\u00e4tteen \u00e4\u00e4reen. Oli kuin pandemia olisi ilmestynyt n\u00e4iden kehityskulkujen vauhdittamiseksi, niiden legitimoimiseksi.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Pandemia ja edistykseksi kutsuttu teknologinen yhteiskuntamme k\u00e4tteliv\u00e4t mets\u00e4ss\u00e4, tekiv\u00e4t sopimuksen, eik\u00e4 ket\u00e4\u00e4n ollut paikalla todistamassa.<\/p>\n\n\n\n<p>Onko el\u00e4m\u00e4 muuttunut? Muuttiko pandemia-aika suhtautumistamme maailmaan ja toisiin ihmisiin? Sit\u00e4 on vaikea sanoa: ihmisen perspektiivi on kuitenkin verrattain lyhyt. Muistamme el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ennen pandemiaa paljonkin, ja eip\u00e4 se isossa kuvassa ole todenn\u00e4k\u00f6isesti merkitt\u00e4v\u00e4sti muuttunut. Ehk\u00e4 pieni\u00e4 asioita siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4, mutta kun muutokset ovat v\u00e4hitt\u00e4isi\u00e4, prosessi on h\u00e4m\u00e4r\u00e4, jopa n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n. El\u00e4mme el\u00e4m\u00e4\u00e4mme samalla tavalla kuin eilen ja sit\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Joskus oli jotain, aika kultaa muistot, nyt minulla alkaa Teams-kokous.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\"\/>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Agamben ja potentiaaliset terroristit<\/h3>\n\n\n\n<p>Italialainen filosofi Giorgio Agamben oli yksi heist\u00e4, jotka jo nelj\u00e4 vuotta sitten, kiihkeimpien sulkutoimien jyll\u00e4tess\u00e4, n\u00e4kiv\u00e4t ja hahmottivat tapahtuvaa osaksi ihmiselon verrattain rivakkaa kehityst\u00e4. Agamben kirjoitti vuoden 2020 aikana p\u00e4iv\u00e4kirjaa huomioistaan, jotka julkaistiin my\u00f6hemmin my\u00f6s englanniksi k\u00e4\u00e4nnettyn\u00e4 kirjan muodossa.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4ss\u00e4 kirjassaan <em>Where are we now \u2013 The epidemics as politics<\/em> Agamben k\u00e4sittelee monia pandemian alussa ilmenneit\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4 \u2013 sellaisia, jotka sittemmin olivat n\u00e4kyv\u00e4sti l\u00e4sn\u00e4 arkiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme useamman vuoden ajan. K\u00e4sittelen muutamia Agambenin huomioita.<\/p>\n\n\n\n<p>Er\u00e4\u00e4n kirjoituksen, p\u00e4iv\u00e4tty 11. maaliskuuta 2020, otsikkona on \u201dContagion\u201d, tartunta. Agamben kirjoittaa, kuinka hallituksen massiivisten toimien perusteena on k\u00e4ytetty ajatusta tartunnasta \u2013 ajatusta, joka oli hippokraattisessa l\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4 tuntematon.<\/p>\n\n\n\n<p>Vallitseva ajatus tartunnasta ja tartunnanlevitt\u00e4jist\u00e4 tuo Agambenille mieleen terrorismin:<\/p>\n\n\n\n<p>\u201dViimeisimm\u00e4t toimet muuntavat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 jokaisen yksil\u00f6n potentiaaliseksi kulkutaudin levitt\u00e4j\u00e4ksi, aivan kuten toimissa terrorismia vastaan jokaista kansalaista k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n de facto ja <em>de jure<\/em> potentiaalisena terroristina.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p>Agambenin pandemia-ajan kirjoituksissa er\u00e4s varsin toistuva aihe on sulkutoimien vaikutus ihmisten v\u00e4lisiin suhteisiin. Ihmisten v\u00e4liin rakennetaan suojaet\u00e4isyys \u2013 n\u00e4it\u00e4 kehotuksia julkisissa tiloissa voi edelleen havaita, ja onpa esimerkiksi kauppojen kassoille monessa paikassa j\u00e4\u00e4nyt pysyv\u00e4ksi &#8221;turvapleksit&#8221; asiakkaan ja myyj\u00e4n v\u00e4lille.<\/p>\n\n\n\n<p>Agamben n\u00e4kee, ett\u00e4 ihmisten erist\u00e4minen toisistaan on ollut hallitsijoiden pyrkimys jo pidemm\u00e4n aikaa:<\/p>\n\n\n\n<p>\u201d\u2013 \u2013 ei ole vaikeaa huomata, ett\u00e4 tilanne, jonka n\u00e4m\u00e4 toimet luovat, on tismalleen se, jonka meit\u00e4 hallitsevat ihmiset ovat yritt\u00e4neet toteuttaa useita kertoja aiemmin: yliopistojen ja koulujen kertakaikkinen sulkeminen ja luentojen siirt\u00e4minen verkkoon; politiikkaa ja kulttuuria koskevien kokoontumisten ja keskustelujen lakkaaminen; ja viestienvaihto en\u00e4\u00e4 vain digitaalisesti, jotta koneet voivat korvata kontaktin \u2013 siis tartunnan \u2013 ihmisten v\u00e4lill\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p>Sosiaalista et\u00e4isyytt\u00e4 (&#8221;Social Distancing&#8221;) koskevassa kirjoituksessaan (6.4.2020) Agamben ottaa t\u00e4m\u00e4n k\u00e4sitteen pihteihins\u00e4. H\u00e4n pohtii sit\u00e4, mink\u00e4laisia seurauksia poliittiseen j\u00e4rjestykseen seuraa sellaisesta sosiaalisesta j\u00e4rjestyksest\u00e4, joka perustuu et\u00e4isyyteen.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>\u201dT\u00e4m\u00e4 kysymys on yh\u00e4 t\u00e4rkem\u00e4pi, kun t\u00e4llainen (sosiaalinen) j\u00e4rjestys ei ole en\u00e4\u00e4 vain teoreettinen hypoteesi. Yh\u00e4 enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin esitet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 nykyinen terveydellinen h\u00e4t\u00e4tila toimii laboratoriona, jossa valmistellaan sit\u00e4 poliittista ja sosiaalista j\u00e4rjestyst\u00e4, joka ihmiskuntaa odottaa.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p>Kuka valmistelee ja miksi, siihen ei Agamben ota kantaa. On kuin n\u00e4m\u00e4 muutokset tapahtuisivat ihmisen ulottumattomissa, jonkin suuremman voiman ohjaamana.<\/p>\n\n\n\n<p>Elias Canettiin nojautumalla Agamben k\u00e4sittelee <em>joukkoa<\/em> ilmi\u00f6n\u00e4, joka potentiaalisesti seuraa sosiaalisesta et\u00e4isyydest\u00e4:<\/p>\n\n\n\n<p>\u201dMit\u00e4 sosiaaliseen et\u00e4isyyteen liittyv\u00e4t toimet ja paniikki ovat luoneet on ehdottomasti joukko, mutta siis joukko, joka on niin sanotusti k\u00e4\u00e4nnetty ja koottu yksil\u00f6ist\u00e4, jotka pit\u00e4v\u00e4t toisiinsa et\u00e4isyytt\u00e4 hinnalla mill\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4 \u2013 hajaantunut, harventunut joukko.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p>Otsikolla \u201dBiosecurity and Politics\u201d kulkeva kirjoitus (11.5.2020) jatkaa edelt\u00e4vi\u00e4 teemoja: sosiaalista et\u00e4isyytt\u00e4 ja ihmisten erist\u00e4mist\u00e4 toisistaan. \u201dBioturvallisuuteen\u201d (biosecurity) perustuva hallinto jyr\u00e4\u00e4 tehokkuudessaan kaikki edelt\u00e4v\u00e4t hallinnon muodot, joita l\u00e4nsimaisessa poliittisessa historiassa on todistettu.<\/p>\n\n\n\n<p>\u201dJos \u2013 samaan aikaan ideologioiden ja poliittisten uskomusten rappeutuessa \u2013 turvallisuustoimet ovat jo ehdollistaneet kansalaiset hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n sellaisia rajoituksia heid\u00e4n vapauteensa, joita he eiv\u00e4t aiemmin olisi hyv\u00e4ksyneet, bioturvallisuus on osoittautunut kykenev\u00e4ksi totaalisella tavalla pys\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaiken poliittisen aktiivisuuden ja sosiaaliset suhteet korkeimpana kansalaisosallisuuden muotona.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p>Sosiaalisen et\u00e4isyyden paradigmassa ihmissuhteet niiden kaikessa fyysisess\u00e4 ulottuvuudessaan korvautuvat \u2013 laitteilla.<\/p>\n\n\n\n<p>\u201dT\u00e4ss\u00e4 on kysymyksen\u00e4 ihmisen sosiaalisen j\u00e4rjestyksen kohtalosta \u2013 \u2013. Talous on jo syrj\u00e4ytt\u00e4nyt politiikan, mutta nyt jotta talous voi hallita, sen on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 integroitua bioturvallisuus-paradigmaan \u2013 paradigmaan, jonka nimiss\u00e4 kaikki muut tarpeet on uhrattava. On oikeutettua kysy\u00e4, voiko t\u00e4llaista yhteiskuntaa luonnehtia en\u00e4\u00e4 humaaniksi \u2013 \u2013.&#8221;<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\"\/>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Baudrillard: &#8221;Olemme kaikki kuplalapsia&#8221;<\/h3>\n\n\n\n<p>Agambenin kirjoituksia on luettava niiden ajallisessa kontekstissa: ne on kirjoitettu ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6mien sulkutoimien kulta-aikoina. Maailma, joka tuolloin oli valloillaan, ei j\u00e4\u00e4nyt sellaisenaan pysyv\u00e4ksi. Mutta toisaalta, se tuskin t\u00e4ysin poistui. &nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Hieman perspektiivi\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 ihmiselle on j\u00e4lkimodernissa ajassa tapahtunut ja tapahtumassa, voi tarjota ranskalainen yhteiskuntateoreetikko, sosiologi, filosofi Jean Baudrillard, joka tunnetaan erityisesti postmodernia k\u00e4sittelevist\u00e4 teoksistaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Alun perin vuonna 1987 julkaistussa ja 1991 suomennetussa teoksessa <em>Ekstaasi ja rivous<\/em> Baudrillard k\u00e4sittelee useita h\u00e4nen oman tuotantonsa keskeisi\u00e4 teemoja. T\u00e4t\u00e4 ranskalaista kirjoittajaa ei ole helppo tulkita: h\u00e4nen tekstins\u00e4 ovat luonteeltaan paikoin sokkeloisia, per\u00e4ti taiteellisia. On toisinaan hankala saada otetta h\u00e4nen k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4\u00e4n k\u00e4sitteist\u00e4 tai hahmottaa, mik\u00e4 liittyy mihinkin.<\/p>\n\n\n\n<p>Kirjassaan <em>Ekstaasi ja rivous<\/em> alaotsikon \u201dL\u00e4pin\u00e4kyvyyden rituaalit\u201d johdattelemana Baudrillard kirjoittaa kuplasta ja maailman kutistumisesta. Yhdeksi l\u00e4pin\u00e4kyvyyden rituaaliksi on laskettava \u201dproteeseista ja suojelusta muodostuva ymp\u00e4rist\u00f6, joka korvaa ruumiin biologiset ja luonnolliset puolustusmekanismit.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p>Baudrillard tulee t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 noudattaneeksi samanlaista argumenttikaavaa kuin Agamben, eli ottaa k\u00e4sittelyyn er\u00e4\u00e4nlaisen \u00e4\u00e4ritapauksen ja johtaa siit\u00e4 laajempia johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Tapaus ei edusta vain itse\u00e4\u00e4n vaan jotain suurempaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Esimerkiksi Baudrillard nimitt\u00e4in kaivaa ns. kuplalapsen, ja vaikka h\u00e4n ei nimelt\u00e4 mainitsekaan, oletettavasti kyseess\u00e4 on siis vuonna 1984 kuollut poika David Vetter, joka eli 12-vuotisen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 kuplahuoneessa ja Nasan valmistamassa avaruuspuvussa, eristettyn\u00e4 ulkomaailmasta ja sen eli\u00f6ilt\u00e4. Pojalle ei ollut kehittynyt lainkaan omaa puolustusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4: h\u00e4n sairasti harvinaista vaikeaa imuunivajausta SCID:t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>\u201dH\u00e4n on susien hoitaakseen ottaman villin susilapsen kokeellinen veli, mutta nyky\u00e4\u00e4n tietokoneet hoitavat vajavaista lasta\u201d, Baudrillard tuuttaa.<\/p>\n\n\n\n<p>\u201dOlemme kaikki kuplalapsia\u201d, h\u00e4n jatkaa.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>\u201dKuplalapsi on enne tulevasta, totaalisesta aseptiikasta ja kaikkien mikrobien h\u00e4vitt\u00e4misest\u00e4. H\u00e4n edustaa l\u00e4pin\u00e4kyvyyden biologista muotoa. H\u00e4n on symboli olemassaolosta tyhji\u00f6ss\u00e4. Toistaiseksi tyhji\u00f6ss\u00e4 el\u00e4v\u00e4t vain laboratorion bakteerit ja hiukkaset, mutta tulevaisuudessa meid\u00e4nkin olemassaolomme tulee olemaan yh\u00e4 enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin sellaista. Meid\u00e4t puristetaan tyhji\u00f6ss\u00e4 kuin levyt, s\u00e4il\u00f6t\u00e4\u00e4n tyhji\u00f6\u00f6n kuten pakasteet, ja me kuolemme tyhji\u00f6ss\u00e4 terapeuttisen vimman uhreina.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p>\u201dMe ajattelemme ja pohdimme tyhji\u00f6ss\u00e4, mist\u00e4 teko\u00e4ly on kaikkialla oiva esimerkki.\u201d T\u00e4m\u00e4 kappaleen viimeinen virke on erityisen mielenkiintoinen, nykyinen teko\u00e4lymania huomioiden. Ei vain ruumis vaan my\u00f6s ajattelu on siirretty tyhji\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n<p>Baudrillard n\u00e4kee, ett\u00e4 ihmisen puutteellinen immunologinen j\u00e4rjestelm\u00e4 johtuu \u201dedistykseksi kutsutusta peruuttamattomasta kehityssuunnasta.\u201d&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>\u201dSe riist\u00e4\u00e4 ihmisruumiilta ja -hengelt\u00e4 aloitekyky- ja puolustusj\u00e4rjestelm\u00e4t siirt\u00e4\u00e4kseen ne teknisille laitteille\u201d, h\u00e4n jatkaa. T\u00e4m\u00e4n siirron seuraus on se, ett\u00e4 ihminen muuttuu puolustuskyvytt\u00f6m\u00e4ksi ja tulee haavoittuvaiseksi tieteelle ja psykologialle. \u201dMikrobeistaan puhdistettuna h\u00e4nest\u00e4 tulee mit\u00e4 suurimmassa m\u00e4\u00e4rin haavoittuvainen l\u00e4\u00e4ketieteelle.\u201d&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Baudrillardin teesi ihmisest\u00e4 ja kuplasta resonoi kiinnostavalla tavalla transhumanistisia tendenssej\u00e4, jotka koronapandemian my\u00f6t\u00e4 nousivat entist\u00e4 vahvemmin esiin. Baudrillard v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 \u201dihmisen h\u00e4vitt\u00e4minen alkaa mikrobien h\u00e4vitt\u00e4misest\u00e4\u201d.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4h\u00e4n kylkeen voi piirt\u00e4\u00e4 omille verkkokalvoille ne propagandakuvat vuoden 2020 alusta, kun Kiinassa <em>desinfioitiin<\/em> <em>katuja<\/em>.<\/p>\n\n\n\n<p>Mutta mit\u00e4 j\u00e4\u00e4 j\u00e4ljelle, kun maailma on puhdistettu ja \u201dkaikista virusprosesseista, sosiaalisista tartunnoista ja bakteeritartunnoista\u201d on p\u00e4\u00e4sty eroon? Baudrillardin mukaan: surun virus.<\/p>\n\n\n\n<p>Kiinnostavalla tavalla Baudrillard rinnastaa ajattelun ja ihmisen biologisen immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n. H\u00e4nen mukaansa ajattelu on yht\u00e4 lailla ihmisen \u201dvasta-aineverkosto ja luonnollinen immunologinen puolustusj\u00e4rjestelm\u00e4\u201d. Se on niin ik\u00e4\u00e4n uhanalainen, h\u00e4n esitt\u00e4\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<p>\u201dAjattelu korvataan edullisella aivo-selk\u00e4ranka-kuplalla. Siit\u00e4 poistetaan kaikki el\u00e4imelliset ja metafyysiset refleksit. Aivoistamme ja jopa ruumiistamme on tullut kupla, puhdistettu pallo, l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4 kelmu.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4llaisessa tilassa ylisuojellulle ihmiselle j\u00e4\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ksi en\u00e4\u00e4 paeta kuplaansa. Kunkin maailma kutistuu.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\"\/>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">L\u00e4hteet<\/h4>\n\n\n\n<p>Agamben, G. (2021).&nbsp;<em>Where are we now? The epidemcs as Politics<\/em>. Rowman &amp; Littlefield.<\/p>\n\n\n\n<p>Baudrillard, J. (1991).&nbsp;<em>Ekstaasi ja rivous = L&#8217;autre par lui-m\u00eame: Habilitation<\/em>. Gaudeamus. <\/p>\n\n\n\n<p>Tiede 3\/2024. Puolustus vaatii koulutusta (s. 26\u201335). Sanoma.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Joskus oli jotain, aika kultaa muistot, nyt minulla alkaa Teams-kokous.<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[17],"tags":[22,37,32,11],"class_list":["post-248","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artikkelit","tag-filosofia","tag-koronapandemia","tag-teknologia","tag-yhteiskunta"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/juusokokkonen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/248","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/juusokokkonen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/juusokokkonen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/juusokokkonen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/juusokokkonen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=248"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/juusokokkonen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/248\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":258,"href":"https:\/\/juusokokkonen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/248\/revisions\/258"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/juusokokkonen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=248"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/juusokokkonen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=248"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/juusokokkonen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=248"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}