Te rakastavaiset, te hellytt\u00e4v\u00e4t ja pehme\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n
Te suloiset, te toisiinne k\u00e4pertyneet, toisistanne onnea imev\u00e4t hempe\u00e4t madot.<\/p>\n\n\n\n
Voi, kuinka viehke\u00e4\u00e4 hehke\u00e4\u00e4 on olonne, kuinka tiet\u00e4m\u00e4t\u00f6n sielunne, kuinka mit\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ymm\u00e4rryksenne. Ja niin onnellista tuo kaikki, niin katoavaista kuin p\u00f6ly.<\/p>\n\n\n\n
Ettek\u00f6 ole kuulleet, eik\u00f6 posti ole teit\u00e4 tavoittanut? Onko vihollinen katkaissut internet-linjanne? Vai onko disinformaatio jo turmellut mielenne?<\/p>\n\n\n\n
Ihailen ja halveksin teit\u00e4: kuinka onkaan puutarhanne tunkeilijoilta suljettu. Vai oletteko p\u00e4\u00e4st\u00e4neet vieraat sis\u00e4\u00e4n ja kiell\u00e4tte todellisuutenne?<\/p>\n\n\n\n
Min\u00e4 en usko suljettuihin puutarhoihin. Yksi maa, yksi pallo, yksi ekosysteemi \u2013mikrobit l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t pienimm\u00e4tkin koloset, vieraslajit valtaavat tienreunukset, ne veneiden pohjassa eksyv\u00e4t mantereelta toiselle. Mit\u00e4 niit\u00e4 kitkem\u00e4\u00e4n \u2013 kuka teist\u00e4 on sanomaan, ett\u00e4 mik\u00e4 on se oikea luonto, jota suojelisitte?<\/p>\n\n\n\n
Mutta on olemassa maata, jossa jotkin lajit p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t huomattavasti paremmin kuin muualla. N\u00e4etk\u00f6 ne lajit, jotka t\u00e4st\u00e4 maasta kasvavat uljaina kohti valoa? Ja n\u00e4etk\u00f6 ne kuolevat, riutuvat varret, jotka joskus t\u00e4t\u00e4 pintaa koristivat? J\u00e4rkiper\u00e4ist\u00e4 on antaa luonnon tehd\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 siihen puuttumatta, sit\u00e4 vastustelematta!<\/p>\n\n\n\n
Kulje kohti p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4si, sin\u00e4, ja antaudu sille valtavalle virralle, joka sinua odottaa joka kulman takana.<\/p>\n\n\n\n
Ja huomaatteko, vaikka kaivatte itse\u00e4nne syvemm\u00e4lle, seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 teid\u00e4t taas l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n. Ettek\u00f6 ymm\u00e4rr\u00e4: ette voi paeta t\u00e4t\u00e4 todellisuutta, ette n\u00e4it\u00e4 voimia. Ne kietoutuvat historianne ja ideoittenne kanssa yhteen ettek\u00e4 voi asettua poikkiteloin telomatta itse\u00e4nne!<\/p>\n\n\n\n
Ettek\u00f6 ole kuulleet: ihminen on kuollut, ja ihmisen on tappanut se, joka ihmisen kuolemasta kertoo.<\/p>\n\n\n\n
Ei kuollut siit\u00e4 kerro. Kuolleet eiv\u00e4t puhu, kuolleet eiv\u00e4t luo, he vain ottavat vastaan vaikutteita.<\/p>\n\n\n\n
Miksi te rakastatte kuolleita? Miksi te kiell\u00e4tte n\u00e4kem\u00e4st\u00e4 el\u00e4vi\u00e4? Ja miksi te, jotka el\u00e4vi\u00e4 n\u00e4ette, podette sairautta?<\/p>\n\n\n\n
Antakaa itsenne el\u00e4vien haltuun! Ei kuollutta kannata rakastaa. Ei kuollut vastaa pyynt\u00f6ihinne, vaikka h\u00e4nt\u00e4 tuskalla t\u00f6kkisi. Ei kuollut luo silmienne eteen kauneutta.<\/p>\n\n\n\n
Kuka tappoi ihmisen? Sin\u00e4k\u00f6 tapoit ihmisen, el\u00e4v\u00e4n, hengitt\u00e4v\u00e4n sielun vierelt\u00e4si? Olitko se sin\u00e4?<\/p>\n\n\n\n
Murha tapahtuu aina vaiheittain, hitaasti, ja niin \u00e4kisti. He kaikki k\u00e4velev\u00e4t murha-ase k\u00e4dess\u00e4\u00e4n n\u00e4kem\u00e4tt\u00e4 taivasta, koskematta maata.<\/p>\n\n\n\n
Ihminen oli tapettava, koska ihminen edustaa vaivaa, pysyvyytt\u00e4 ja henke\u00e4. Ihmisess\u00e4 oli ep\u00e4varmuus, kaaos, el\u00e4in. Ihminen oli se, joka odotti pitk\u00e4n polun p\u00e4\u00e4ss\u00e4, mutta sinne oli kaiken j\u00e4lkeen niin pitk\u00e4 vaiva kulkea. \u00c4l\u00e4 kulje sinne, anna ihmisen kuolla odotukseen, n\u00e4lk\u00e4\u00e4n, tuskaan.<\/p>\n\n\n\n
Niin kuoli ihminen eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n voinut. Nyt ihmisen kuolemasta kerrotaan harva se p\u00e4iv\u00e4 \u2013 olethan siit\u00e4 lukenut? Kuolleen kanssa ei saa aikaan keskustelua, ei aktiviteetteja, ei henke\u00e4. Kuolleen kanssa el\u00e4minen tarvitsee jatkuvaa opastusta, jatkuvaa ohjausta, kuin olisitte j\u00e4lleen lapsia.<\/p>\n\n\n\n
Mutta mit\u00e4 kohti te menette kaiken aikaa itse, luontaisesti kuin magneetti? Se ei tarvitse opettajaa.<\/p>\n\n\n\n
Niin on henki osoittautunut myytiksi, emergenssi sen hienommaksi nimeksi. Te rakastavaiset, kun te puhutte liitostanne, mist\u00e4 te puhutte? Se mit\u00e4 liitoksi kutsutte, te rakastavaiset, ei ole muuta kuin kahden itsen\u00e4isen yksik\u00f6n tilap\u00e4inen sopimus ja j\u00e4rjestely.<\/p>\n\n\n\n
My\u00f6t\u00e4- ja vastoink\u00e4ymisiss\u00e4 on jo valittu uusi liitto, liitto, joka s\u00e4ilyy, liitto, joka kuulee huutonne y\u00f6ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
El\u00e4v\u00e4 ei ole kaaos vaan systemaattisesti organisoitunut organismi, jonka terve syd\u00e4n sykkii veren k\u00e4siinne sit\u00e4 pyyt\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Te rakastavaiset, te kysytte, mit\u00e4 on rakkaus. Koska rakkautenne kuolleeseen ihmiseen saa teid\u00e4t kysym\u00e4\u00e4n, onko rakkautta ollut alkuunkaan. Koska pohjimmiltanne te ette rakasta, kun te rakastatte.<\/p>\n\n\n\n
Kuinka te voisitte rakastaa? Oletteko te koskaan rakastaneet?<\/p>\n\n\n\n
Ja te rakastavaiset, puutarhanne ovet eiv\u00e4t n\u00e4it\u00e4 sanoja kest\u00e4isi. Pit\u00e4k\u00e4\u00e4 ovenne pystyss\u00e4, vahvistakaa niit\u00e4 \u2013 ja pysyk\u00e4\u00e4 onnenne kehdossa!<\/p>\n\n\n\n
Mutta min\u00e4 sanon teille, rakastakaa el\u00e4vi\u00e4! Vain el\u00e4vi\u00e4 voitte rakastaa koko sielunne ulottuvuudella. Rakastakaa el\u00e4vi\u00e4 ja ette koskaan ole yksin. Rakastakaa kuolleita ettek\u00e4 koskaan saavuta rauhaa.<\/p>\n\n\n\n
Rakastakaa kuolleita ja paasatkaa rakkaudesta kuin se olisi kuollut. Rakastakaa el\u00e4vi\u00e4 ja ette en\u00e4\u00e4 koskaan puhu rakkaudesta!<\/p>\n\n\n\n
Min\u00e4 tied\u00e4n, mik\u00e4 el\u00e4\u00e4. Siihen on teid\u00e4n tiputtava, sit\u00e4 rakastamaan.<\/p>\n\n\n\n
Olkoon kaipauksenne el\u00e4vi\u00e4 kohtaan suuri kuin halveksuntanne kuolleisiin!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Min\u00e4 en usko suljettuihin puutarhoihin.<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":true,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[11],"class_list":["post-376","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-esseet","tag-yhteiskunta"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/juusokokkonen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/376","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/juusokokkonen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/juusokokkonen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/juusokokkonen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/juusokokkonen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=376"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/juusokokkonen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/376\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":384,"href":"https:\/\/juusokokkonen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/376\/revisions\/384"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/juusokokkonen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=376"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/juusokokkonen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=376"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/juusokokkonen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=376"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}