{"id":494,"date":"2025-01-05T17:58:03","date_gmt":"2025-01-05T14:58:03","guid":{"rendered":"https:\/\/juusokokkonen.fi\/?p=494"},"modified":"2026-01-07T14:04:14","modified_gmt":"2026-01-07T11:04:14","slug":"kirja-arvio-peter-turchin-lopun-ajat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/juusokokkonen.fi\/index.php\/2025\/01\/05\/kirja-arvio-peter-turchin-lopun-ajat\/","title":{"rendered":"Kirja-arvio: Peter Turchin \u2013 Lopun ajat"},"content":{"rendered":"\n

Lopun aikoja on ennustettu ihmiskunnan historian l\u00e4pi, tavalla tai toisella. Raamatullista eskatologiaa ei Peter Turchin, ven\u00e4l\u00e4is-amerikkalainen kompleksisuustieteilij\u00e4, suinkaan tarjoile teoksessaan Lopun ajat: Eliitit, vastaeliitit ja tie poliittiseen pirstaloitumiseen<\/em>. H\u00e4nen l\u00e4hestymistapansa yhteiskuntien kehitykseen ja kulkuun pohjaa kompleksisuustieteisiin ja sen johdannaiseen, kliodynamiikkaan. En metodiseen puoleen ota sen enemp\u00e4\u00e4 kantaa, vaan k\u00e4\u00e4nn\u00e4n katseeni siihen, mit\u00e4 Turchin metodinsa johdattelemana sanoo ja argumentoi.<\/p>\n\n\n\n

Teos julkaistiin englanninkielisen\u00e4 vuonna 2023, ja Juha Pietil\u00e4isen suomennos (Terra Cognita) julkaistiin viime vuonna. Kirjassa on vahva ajankohtainen ote, ja se keskittyy tarkastelemaan Yhdysvaltojen poliittista ja yhteiskunnallista nykytilaa: sit\u00e4, kuinka ja miksi nykyinen poliittinen pirstaloituminen on tapahtunut. <\/p>\n\n\n\n

Turchinin teoreettinen tarkastelu yhteiskuntien kehitykseen sopii analysoimaan periaatteessa mit\u00e4 tahansa yhteiskuntaa. Sen sijaan h\u00e4nen ajankohtainen k\u00e4sittelyns\u00e4 Yhdysvalloista on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 nimenomaan tarkasteluna Yhdysvalloista. Vaikka monia Yhdysvalloissa tapahtuvia kehityskulkuja havaitaan muissakin l\u00e4nsimaissa, my\u00f6s Suomessa, ei pid\u00e4 tulkita niin, ett\u00e4 se, mit\u00e4 tapahtuu Yhdysvalloissa, koskisi kaikkia l\u00e4ntisi\u00e4 yhteiskuntia sellaisenaan. Turchin k\u00e4sitteleekin teoksessaan monia muitakin esimerkkej\u00e4 kuin Yhdysvaltoja, esimerkiksi Tanskaa ja It\u00e4valtaa, joissa on tehty onnistuneita poliittisia toimia ja estetty samanlainen poliittinen pirstaloituminen.<\/p>\n\n\n\n

Syklisyytt\u00e4?<\/h2>\n\n\n\n

Turchinin historiatieteellisess\u00e4 otteessa on jotain syklisyydest\u00e4 muistuttavaa, joskin Turchin sanoutuu irti ”syklisest\u00e4 historiantutkimuksesta”. H\u00e4n ei halua h\u00e4nt\u00e4 tulkittavan deterministisesti \u2013 ett\u00e4 yhteiskunnat olisivat tuomittuja kulkemaan tietyn elinkaaren ja lopulta kokemaan tuhon. Turchin osoittaa, ett\u00e4 yhteiskuntien kulkuun on mahdollista vaikuttaa, mutta ett\u00e4 etenkin kahden ilmi\u00f6n \u2013 v\u00e4est\u00f6n kurjistumisen ja eliitin ylituotannon \u2013 voimistuminen ennustaa yhteiskunnan sis\u00e4ist\u00e4 kriisiytymist\u00e4. Turchin puolustaa kantaa, ett\u00e4 yhteiskuntien tuhoutuminen on ensisijassa seurausta sen sis\u00e4isist\u00e4 ristiriidoista eik\u00e4 ulkoisista voimista. Sis\u00e4isi\u00e4 ristiriitoja lietsovat v\u00e4est\u00f6n kurjistuminen ja kilpailevat eliittien intressiryhm\u00e4t, jotka egoistisesti tavoittelevat omaa etuaan.<\/p>\n\n\n\n

Yksi Turchinin tarkastelun painopiste on se, kuinka demokratiasta kehittyy plutokratia. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 tulee mieleen Platonin Valtio<\/em>, jossa Platon esitt\u00e4\u00e4 eri valtiomuotojen syklisen kiertokulun: demokratiasta seuraa tyrannia.<\/p>\n\n\n\n

Turchin ei ole Platonin jalanj\u00e4ljiss\u00e4, vaan osoittaa, ett\u00e4 demokratiat ovat itse asiassa kaikkein haavoittuvaisimpia plutokraattien, rahavallan, kaappaukselle. Demokratiat perustuvat pehme\u00e4\u00e4n, ideologiseen vallank\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Plutokraattien etuna on se, ett\u00e4 he voivat haalia valtansa alle ideologisen koneiston osia: mediataloja, ajatuspajoja, sosiaalisia vaikuttajia. Plutokraateilla on Turchinin mukaan ”suunnaton valta ohjata \u00e4\u00e4nest\u00e4jien mielipiteit\u00e4 omien etujensa mukaisiksi”. Nyt t\u00e4m\u00e4 on tarkoittanut sit\u00e4, ett\u00e4 niin Yhdysvalloissa kuin laajemminkin l\u00e4ntisiss\u00e4 maissa puolueet ovat eliittien puolueita, eik\u00e4 alempien tuloluokkien asiaa aja kunnolla mik\u00e4\u00e4n poliittisesti vaikutusvaltainen taho.<\/p>\n\n\n\n

Vaurauspumppu ja eliitin ylituotanto<\/h2>\n\n\n\n

Turchinin kliodynamiikan toinen peruspilari on vaurauden ep\u00e4tasainen jakautuminen ja siit\u00e4 seuraava v\u00e4est\u00f6n yleinen kurjistuminen. Ilmi\u00f6t\u00e4, joka saa aikaan vaurauden siirtymisen v\u00e4est\u00f6lt\u00e4 eliitille, h\u00e4n kutsuu vaurauspumpuksi. H\u00e4n osoittaa, ett\u00e4 1970-luvulta l\u00e4htien reaalipalkat ovat Yhdysvalloissa lakanneet kasvamasta ja jopa laskeneet. Palkkatason pys\u00e4htyneisyys on vaikuttanut laajasti v\u00e4est\u00f6n hyvinvointiin esimerkiksi laskemalla elinajanodotetta. Samalla viha ja tyytym\u00e4tt\u00f6myys ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet, mist\u00e4 osoituksena on h\u00e4nen mukaansa Donald Trump \u2013 t\u00e4m\u00e4 on osannut valjastaa ihmisten ja erityisesti valkoisten college<\/em>-koulutettujen poliittisen tyytym\u00e4tt\u00f6myyden oman poliittisen suosionsa kasvattamiseen.<\/p>\n\n\n\n

Taloudellisen ep\u00e4tasa-arvon lis\u00e4\u00e4ntyminen koskee laajasti demokraattisia l\u00e4nsimaita, eik\u00e4 vain Yhdysvaltoja.<\/p>\n\n\n\n

J\u00e4lleen Turchin painottaa, ett\u00e4 vaurauspumppu ei ole v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6n seuraus osana jonkinlaista v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 yhteiskunnan kehityskaarta. Esimerkiksi New Dealiksi kutsuttu uudistusohjelma tukahdutti vaurauspumpun 1930-luvulla ja sai aikaan yhten\u00e4istymisen kauden Yhdysvalloissa.<\/p>\n\n\n\n

”Vakaa yhteiskunnallinen j\u00e4rjestelm\u00e4, jossa vaurauspumppu ei py\u00f6ri, on ep\u00e4vakaa tasapainotila, jonka yll\u00e4pit\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 jatkuvaa ponnistusta kuin polkupy\u00f6r\u00e4ll\u00e4 ajaminen”, Turchin kirjoittaa. T\u00e4ss\u00e4 on paljon mielleyhtymi\u00e4 Acemoglun ja Robinsonin toekseen Kapea k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 \u2013 Valtiot, yhteiskunnat ja vapauden kohtalo <\/em>(Terra Cognita 2020). Siin\u00e4 kaksikko esitt\u00e4\u00e4 teorian yhteiskunnallisen vapauden dynamiikasta: se on kapea k\u00e4yt\u00e4v\u00e4, joka syntyy kahden vastavoiman \u2013 valtion ja kansalaisyhteiskunnan \u2013 jatkuvasta taistelusta. Kun toinen kasvattaa kapasiteettiaan, toisen on kasvatettava niin ik\u00e4\u00e4n. Perimm\u00e4inen teema, joka yhdist\u00e4\u00e4 Turchinia ja Acemoglua ja Robinsonia, on yhteiskuntien (tai yhteiskunnan vapauden) dynaaminen luonne: ne eiv\u00e4t ole pysyvi\u00e4 ja vakaita olioita.<\/p>\n\n\n\n

Raikasta Turchinin kirjassa on se, ett\u00e4 h\u00e4n ei ajaudu k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n \u00e4lyllisen laiskasti Trumpia ja Yhdysvaltojen alempien tuloluokkien ihmisi\u00e4 ep\u00e4onnistuneina, pahoina \u2013 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n vallitsevan pirstaloitumisen syyn\u00e4<\/em>. Ilmi\u00f6 on huomattavasti moniulotteisempi kuin vain se, ett\u00e4 osa yhteiskunnasta on oman surkeutensa nojalla ep\u00e4onnistunut ja toinen osa onnistunut, tai ett\u00e4 on ilmestynyt yht\u00e4kki\u00e4 yksi paha diktaattori.<\/p>\n\n\n\n

Vaurauden ep\u00e4tasainen jakautuminen ei Turchinin mukaan tarkoita automaattisesti yhteiskunnan pirstaloitumista. Merkitt\u00e4v\u00e4mpi tekij\u00e4 on itse asiassa eliitin ylituotannosta seuraava eliitin sis\u00e4inen tuolileikki.<\/p>\n\n\n\n

Eliitin ylituotantoa tosin ruokkii vaurauspumppu: alemmista luokista pyrit\u00e4\u00e4n hanakasti kohti ylempi\u00e4 luokkia. Siin\u00e4 avaintekij\u00e4 on korkeakoulututkinto. Hanki tutkinto ja siirry voittajien leiriin, mutta kun yh\u00e4 laajempi osa v\u00e4est\u00f6st\u00e4 omaksuu t\u00e4m\u00e4n toimintatavan ja koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4 tuottaa eliitti\u00e4 yli tosiasiallisen yhteiskunnallisen tarpeen, syntyv\u00e4t vastaeliitit. Tuoleja ei riit\u00e4 kaikille, vaan ylituotettu eliitti alkaa kilpailla kesken\u00e4\u00e4n. Yhteiskunnallisen vakauden kannalta Turchinin mukaan vaarallisin luokka onkin nimenomaan se turhautunut, eliittiin pyrkivien<\/em> luokka, joka on syntynyt koulutetun nuorison ylituotannosta. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 Marx osoitetaan v\u00e4\u00e4r\u00e4ksi, sill\u00e4 Turchinin mukaan kurjistunut proletariaatti ei kykene j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n onnistunutta vallankumousta, vaan todellisia vallankumouksellisia ovat nimenomaan turhautuneet eliittiin pyrkij\u00e4t, joilla on riitt\u00e4v\u00e4 koulutus, etuoikeudet ja verkostot laajojen ihmismassojen yhdist\u00e4miseksi. ”’Kansalaiset’ eiv\u00e4t kaada valtioita”.<\/p>\n\n\n\n

Turchinin kliodynamiikka huomioi yhteiskuntien kriisiytymisess\u00e4 paitsi rakenteellis-demografiset tekij\u00e4t (kuten v\u00e4est\u00f6n kurjistuminen ja eliitin ylituotanto) mutta my\u00f6s ideologiset ja kulttuuriset tekij\u00e4t, ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n kaikki merkitt\u00e4vimm\u00e4t historialliset voimat. Yhdysvalloissa sotien j\u00e4lkeinen ideologinen konsensus on murentunut 1960- ja 1970-luvuilta l\u00e4htien, ja nykyist\u00e4 ideologista kentt\u00e4\u00e4 hallitsevat lukuisat, moninaiset ja radikaalitkin n\u00e4kemykset. Vallankumousta havitellaan niin \u00e4\u00e4rioikealla kuin -vasemmalla, ja samaan aikaan kun n\u00e4m\u00e4 kaksi leiri\u00e4 ovat tavallaan hyvin l\u00e4hell\u00e4 toisiaan, ne ovat my\u00f6s \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kaukana toisistaan.<\/p>\n\n\n\n

Varsin yleinen ajattelutapa yhteiskuntien hyvinvoinnin lis\u00e4\u00e4miseen on koulutus<\/em>. T\u00e4m\u00e4 tietyss\u00e4 mieless\u00e4 harhakuva on varsin voimakkaasti l\u00e4sn\u00e4 my\u00f6s suomalaisessa poliittisessa puheessa: lis\u00e4\u00e4 koulutusta, korkeakoulutettuja, tohtoreita. Koulutuksen autuuteen on uskonut hallitus toisensa per\u00e4\u00e4n, ja nyt monella alalla maan lis\u00e4t\u00e4\u00e4n voimakkaasti koulutettavien tohtorien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, kun samaan aikaan tohtorikoulutuksen vaatimuksia kevennet\u00e4\u00e4n. Moni nuori valmistuu mittavat opintovelat niskassaan varsin prekaariin ty\u00f6maailmaan, eik\u00e4 korkeakoulututkinto, oli se kuinka korkea tahansa, v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 olekaan yksil\u00f6lle tie autuuteen. Samaan aikaan alimmissa tuloluokissa lasketaan senttej\u00e4 ja pohditaan, kannattaako ty\u00f6t\u00e4 ottaa vastaan, kun k\u00e4teen j\u00e4isi v\u00e4hemm\u00e4n kuin tuista. Tuloerot ovat my\u00f6s Suomessa kasvaneet. Turchinin analyysiin nojaten on mahdollista pohtia my\u00f6s Suomessa tehdyn politiikan mielekkyytt\u00e4: laajan hyvinvoinnin sijaan on panostettu kapeasti tuottamaan lis\u00e4\u00e4 eliittiin pyrkij\u00f6it\u00e4. Nykyinen ”yhteiskunnallinen konsensus” koskee en\u00e4\u00e4 asennoitumista ulkoisia ”uhkia” kohtaan, kenties niiden lietsominen on ep\u00e4toivoinen yritys peitt\u00e4\u00e4 pinnan alla kytevi\u00e4 ristiriitoja ja yhteiskunnallista pirstaloitumista.<\/p>\n\n\n\n

Plutokratiat: Yhdysvallat ja Ukraina<\/h2>\n\n\n\n

Turchin v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Yhdysvallat on plutokratia ja ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ei ole salaliittoteoria vaan tieteellinen teoria. Plutokratia on valtio, joka on sen talouseliitin hallitsema, mutta hallinta on ep\u00e4suoraa ja tapahtuu olemassa olevien demokraattisten instituutioiden v\u00e4lityksell\u00e4. H\u00e4nen mukaansa salaliittoteorioiden ongelma on se, ett\u00e4 ne olettavat yksitt\u00e4isten, vaikutusvaltaisten ihmisten olevan \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen taitavia ja ett\u00e4 valta tosiasiallisesti olisi muutaman ihmisen tai pienen piirin hallussa. Yhdysvaltain taloudellinen eliitti on verkosto, jolla ei ole keskusjohtoa. Sen yhteenliitt\u00e4v\u00e4 voima on sosiaalistuminen erilaisissa instituutioissa, kuten korkeakouluissa tai Maailman talousfoorumin tapaamisissa Davosissa.<\/p>\n\n\n\n

Turchinin mukaan Yhdysvaltojen demokratian k\u00e4sittelyss\u00e4 ongelma on se, ett\u00e4 sit\u00e4 tulkitaan ennakolta p\u00e4\u00e4tetyn ideaalin mukaisesti, ei sen mukaisesti, miten j\u00e4rjestelm\u00e4 tosiasiassa toimii. Yhdysvaltoja ei ohjaa ajatus hallinnon toteutumisesta ihmisilt\u00e4 ihmisille, vaan Turchin pyrkii kumoamaan kansan tahtoon perustuvan edustuksellisen demokratian myytin hallitsevan luokan teorialla, jonka poliittiset muutokset heijastavat vain talouseliitin mieltymyksi\u00e4. H\u00e4n tunnistaa t\u00e4m\u00e4n n\u00e4kemyksen ep\u00e4mieluisuuden: se, joka kehtaa kutsua demokratiaa muuksi kuin demokratiaksi, kokee vainoa, saa syytteen vihapuheesta. Toisinajattelijat, joista h\u00e4n mainitsee esimerkkin\u00e4 Noam Chomskyn, sys\u00e4t\u00e4\u00e4n syrj\u00e4\u00e4n: heid\u00e4n kirjojaan ei polteta mutta ei heit\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kutsuta puhumaan valtamediaan. Turchin k\u00e4sittelee my\u00f6s varsin kiistanalaiseksi luokiteltua toimittajaa Tucker Carlsonia, ei syyllist\u00e4v\u00e4sti tai tuomitsevasti vaan selitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 otteella. Havaitaan, ett\u00e4 Carlson on monessa mieless\u00e4 samoilla j\u00e4ljill\u00e4 kuin Turchin, jonka mukaan tosin Carslon omissa n\u00e4kemyksiss\u00e4\u00e4n j\u00e4m\u00e4ht\u00e4\u00e4 ”kulttuurisiin kysymyksiin” ja sivuuttaa pirstaloitumisen keskeisimm\u00e4n ajurin, eliittien ylituotannon.<\/p>\n\n\n\n

Yhdysvaltojen plutokratian ydin on suuryhti\u00f6iden yhteis\u00f6, jolla on valtava poliittinen voima muun muassa lobbauksen my\u00f6t\u00e4. T\u00e4h\u00e4n yhteis\u00f6\u00f6n kuuluvat esimerkiksi sotateollinen ja l\u00e4\u00e4ketieteellinen kompleksi, Piilaakso ja opetusteollinen kompleksi. Mekanismeja hallitsemiseen on monia, kuten ideologisen perusinfrastruktuurin eli joukkoviestimien omistaminen. Py\u00f6r\u00f6oviefektin my\u00f6t\u00e4 hallinnollinen ja taloudellinen valta ovat kasvaneet toisiinsa kiinni, mutta taloudellinen on niist\u00e4 hallitsevassa asemassa.<\/p>\n\n\n\n

Kenties nykyist\u00e4 maailmanpoliittista tilannetta ja ennen muuta Ukrainassa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4 sotaa voi osaltaan selitt\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 Ukraina on Turchinin mukaan Yhdysvaltojen tapaan plutokratia ja ett\u00e4 n\u00e4iden kahden maan yhteys on ollut varsin tiivis. Esimerkiksi vetraanidiplomaatti Victoria Nuland oli monien muiden yhdysvaltalaisten ”prokonsulien” ohella saanut otteen ukrainalaisista plutokraateista vuoteen 2014 menness\u00e4, ja tuona vuonna tapahtuneen vallankumouksen my\u00f6t\u00e4 kyseiset tahot olivat j\u00e4rjestelem\u00e4ss\u00e4 Ukrainan hallintoa. Ukraina on kilpailevien eliittien valtio, joka on siksi ollut herkk\u00e4 ulkoisille vaikutuksille. Turchin n\u00e4kee nyt sotaa k\u00e4yv\u00e4lle Ukrainalle kaksi polkua: tuhoutua valtiona tai ajautua militokratiaksi. Joka tapauksessa Ukrainan plutokratia on mennytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ukraina, demokratiaksi luokiteltu valtio, on p\u00e4rj\u00e4nnyt monella mittarilla viime vuosikymmenin\u00e4 heikommin kuin autoritaarinen Valko-Ven\u00e4j\u00e4. Turchinin johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s t\u00e4st\u00e4 ristiriidasta ei ole se, ett\u00e4 demokratia olisi huonompi valtiomuoto vaan ett\u00e4 ”kaikkia maita, jotka t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t demokratian ulkoiset tunnusmerkit, ei johdeta v\u00e4est\u00f6ns\u00e4 laajojen yhteiskunnallisten kerrosten hyv\u00e4ksi”.<\/p>\n\n\n\n

Kompleksisuustiede ja yhteiskunnalliset voimat<\/h2>\n\n\n\n

Ihmisten yhteiskunnat ovat kompleksisia dynaamisia j\u00e4rjestelmi\u00e4, Turchin kirjoittaa. H\u00e4n kehuu kompleksisuustieteen toimivan, mik\u00e4 on voitu osoittaa esimerkiksi ekosysteemien kaltaisissa biologisissa j\u00e4rjestelmiss\u00e4. Jonkinlainen biologinen tai epidemiologinen ote Turchinin yhteiskunta-analyysissa kuuluu. Ajatukset ”tarttuvat” kuin virukset: naiivit<\/em> eiv\u00e4t ole saaneet tartuntaa mutta ovat alttiita, altistuneet ovat radikalisoituneita<\/em> ja maltilliset<\/em> taas parantuneita.<\/p>\n\n\n\n

Turchin kritisoi henkil\u00f6keskeist\u00e4 historiankirjoitusta ja tulkintaa siit\u00e4, mit\u00e4 yhteiskunnassa tapahtuu. Kyse on h\u00e4nen mukaansa vinoumasta: ihmiset n\u00e4kev\u00e4t herk\u00e4sti toimijuutta kaikissa tapahtumissa. Esimerkkin\u00e4 on salaliittoteoria, jonka mukaan Trumpin nousu presidentiksi 2016 johtui Ven\u00e4j\u00e4n sotkeutumisesta Yhdysvaltain vaaleihin. Monia merkitt\u00e4vi\u00e4 tapahtumia ajavat ennemmin Turchinin termein ”persoonattomat yhteiskunnalliset voimat”. Lukuisten, paikoin my\u00f6s kuvitteellisten, esimerkkien kautta Turchin kuitenkin onnistuu liitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ”tavallisen” ihmisen osaksi n\u00e4it\u00e4 persoonattomia voimia: niiden alaisiksi ja toisaalta niiden rakentajiksi. N\u00e4in teos ei ajaudu t\u00e4ysin irralleen ihmisist\u00e4 ja heid\u00e4n toimistaan.<\/p>\n\n\n\n

Kompleksisuutieteellinen ote yhteiskuntien, erityisesti Yhdysvaltojen, analysoinnissa on ensipuremalta varsin selitysvoimainen. Se ei ajaudu moralisointiin tai elitismiin, jotka usein Yhdysvaltojen ja laajemminkin l\u00e4nsimaisten demokratioiden tilaa analysoitaessa puskevat esiin. Toisaalta se ei sorru ”salaliittoteoretisointiin”, vaikkakin monet ilmi\u00f6t ja aiheet ovat sellaisia, jotka monissa ”salaliittoteorioissa” ilmenev\u00e4t. T\u00e4m\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarkoita, ett\u00e4 ne ”teoriat” olisivat t\u00e4ysin v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 tai niiden k\u00e4sittelem\u00e4t ilmi\u00f6t irrelevantteja \u2013 enemm\u00e4nkin ongelma on, Turchininkin mainitsema, naiivi usko muutamien tahojen ylivertaisiin kykyihin hallita yhteiskuntia.<\/p>\n\n\n\n

Turchin muutti Yhdysvaltoihin parikymppisen\u00e4. H\u00e4n kokee sen antavan etua vallitsevan eripuran ymm\u00e4rt\u00e4miselle maassa. Ulkopuolisena h\u00e4n on pyrkii ja ainakin teoriassa voi irtautua eripuran maailmasta. Pyrkimys ei ole helppo, vaikka olisikin ulkopuolinen: teoksesta \u2013 kuten monesta muustakin toki \u2013 voi varmasti poimia yksitt\u00e4isi\u00e4 palasia, jotka on mahdollista valjastaa ideologisten leirien palvelukseen.<\/p>\n\n\n\n

Kokonaisuutena Turchin onnistuu analysoimaan niin Yhdysvaltojen kuin laajemminkin l\u00e4nsimaisten yhteiskuntien \u2013 ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n yhteiskuntien \u2013 sis\u00e4ist\u00e4 dynamiikkaa.<\/p>\n\n\n\n

Turchin, P. (2024). Lopun ajat: Eliitit, vastaeliitit ja tie poliittiseen pirstaloitumiseen<\/em> (suom. Pietil\u00e4inen, J.). Terra Cognita<\/pre>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
”Kansalaiset” eiv\u00e4t kaada valtioita, esitt\u00e4\u00e4 Peter Turchin.<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":500,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[17],"tags":[25,48,8,49,11],"class_list":["post-494","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-artikkelit","tag-demokratia","tag-kirja","tag-politiikka","tag-yhdysvallat","tag-yhteiskunta"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/juusokokkonen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/494","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/juusokokkonen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/juusokokkonen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/juusokokkonen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/juusokokkonen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=494"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/juusokokkonen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/494\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":514,"href":"https:\/\/juusokokkonen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/494\/revisions\/514"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/juusokokkonen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/500"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/juusokokkonen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=494"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/juusokokkonen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=494"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/juusokokkonen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=494"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}