Lapsissa on tulevaisuus, sanovat.
Eivät määrittele tulevaisuuden laatua. Ei sitä kaiken aikaa tule jaksaa olla normatiivinen.
Mistä normit, mistä standardit ilman julistettua Jumalan sanaa? Pitääkö se hautakivistä kaivertaa ulos? Pitääkö se tuulesta tulkita, veden väristä lukea?
Missä on Jumalanne, jonka sanaa te levitätte?
Lapsia ei ole, koska ihmiset vapaasti tahtovat olla tahtomatta lapsia, niin toimii ihminen vapaassa maailmassa tahtonsa ohjaamana.
Tahto eli tyhjyys. Tila ilman ulkoisia voimia.
Lapsia ei ole mutta järjestelmä kohtelee ihmisiä kuin lapsia. Siis että lapsia olisi.
Siksi ihmiset käyttäytyvät kuin lapset, koska heillä on erinomainen syy siihen.
Heitä kohdellaan kuin lapsia.
Ja järjestelmä saa perusteet uusille toimilleen, joissa järjestelmä kohtelee ihmisiä kuin lapsia.
Koska ihmiset käyttäytyvät kuin lapset. Matematiikka on yksinkertaista.
Ihmisen ja järjestelmän syyt tukevat toisiaan ja siksi tämä kaikki menestyy niin poikkeuksellisen hyvin.
Siis ihmisen typeryys ja järjestelmän paksuus.