Kun ihmiskunnalla ei ole jäljellä enää suuria taisteluja, saavat nykyiset taistelut mahtipontiset mittasuhteet.
Se tarkoittaa vihaisia marsseja ja vielä vihaisempia vastamarsseja.
Taistelu ei lakkaa ennen kuin poliittiset vääryydet on poistettu. Näistä taisteluista kirjoitetaan kirjoja, ääneksi, niiden muiden sekaan, osaksi yhtä ja samaa äänten ekosysteemiä.
Koskaan ei tule aliarvioida ihmisen poliittista voimaa, piilevää raivoa, silmitöntä tahtoa, joka etsii purkautumiskanaviaan kuin kytevä metsäpalo.
Totalitarististen ilmiöiden käyttövoima ovat aina nuoret naiset tai miehet tai muunlaiset ihmiset. Ilmiöiden luonne on aina sulkeva, totaalinen, mitä vähemmän sitä aspektia ymmärretään.
Siinä ihminen toteuttaa itseään korkeammalta voimalta saamiaan dispositioitaan: aversio eli vastenmielisyys on kääntymistä, liikettä, poispäin jostakin.
Yksimielisyys ja totteleminen on kunnioittamista, erimielisyys ja tottelematta jättäminen väheksymistä, sanoo suuri ajattelija Hobbes. Sodan syynä on erimielisyys, siis turhamaisuus.
Poliittinen jakaa ihmiset ystäviin ja vihollisiin. Se pätee kaikkien niidenkin, ja erityisesti niiden, neutraaleina esiintyvien ja ehdottoman universaaleja asiaa ajavien liikkeiden ydinolemukseen.
Vihollinen ei pukeudu Prideen.
Liike saavuttaa aikuisen tason kypsyyden, kun sen logiikka lankeaa poliittisen ansaan. Se ei ole moite, vaan kehu: vihdoin ihmiseläin paljastaa todellisen luonteensa!
Lähtisitkö sinä väkivalloin taistelemaan väkivaltaa vastaan?
Aikamme taistelut muistetaan siitä, mitä on muistettu pukea ylle ja minkä värinen merkki hihaa koristaa.
Ihminen pitää itseään aivan mahdottoman tärkeänä!
Ja se on tärkeää! Muuten tämä järjestelmä romahtaisi.
Kun elämä tulee myönnetyksi, ajaa ihmistä tahto valtaan. Näin on opettanut Nietzsche ja tullut osoittaneeksi ihmisen mitä mainioimmaksi eläimeksi.
Omien subjektiivisten ja muilta lainattujen perspektiivien eli harhaluulojen sokeaan virtaan antautuminen tuottaa ihmiselle sen hupenevan sähkövirran, joka säilyttää hänet yhä harhaluulossa omasta asemastaan.
Taistelut on tosiasiassa taisteltu, vapaudet saavutettu, ja mitä nyt tehdään, on neuroosien purkamista, huutoa järjestelmässä, joka elää neurootikkojen huudosta.
Ihmisen säälittävyydelle nauretaan pilvien reunoilla.
Maailma ei ole valmis eikä se näin valmistu.