Kategoria: Mietteet

Automatisaatio ilman ajatusta tai viivaa

Jos postauksessa on ajatusviiva, se on silloin tekoälyn tekemä.

Se, että suuri huolenaiheemme on tekoälyn tekemät päivitykset sosiaaliseen mediaan ja etenkin että ne keräävät niin paljon huomiota (keneltä?), lienee jälleen osoitus digitaalisen informaation tuhoisasta voimasta: sen kyvystä automatisoida ihmisen aistitoiminto.

Vieraannuttava informaatio ei kerää tykkäyksiä.

Digitaalinen informaatio siten voimistaa ääripäätä ja hivelee automaattisia refleksejä. Reagoi siihen, mikä näyttää tutulta ja haisee hyvältä, ja tee se vailla tietoista prosessia.

Päivät koostuvat näistä toiminnoista eli käyttäytymisestä.

Automatisaatio jyrää koska se ohittaa ihmisen tietoisen prosessin eli ajattelun. Kaikenlainen eliitti erityisesti kärsii tästä taudista, LinkedInissä, X:ssä ja muissa vastaavissa muurahaispesissä.

Siksi tekoäly toimii niin tehokkaasti. Ei siksi että se olisi erityisen älykäs vaan siksi että se osaa toimia tasolla, jossa ihminen on automaatti eli reaktioiden kimppu.

Totalitarismi on roskaväen ja eliitin liittouma, kirjoittaa Arendt. Sen polttoaine on yksinäisyys massojen keskellä.

Se on puhdas automatisaation maailma, jonka puhemaailma on tiukasti rajattu. Katsokaa itse.

Jos postauksessa on ajatusviiva, se on silloin tekoälyn tekemä. Vaikka eihän tekoälyllä ole ajatusta.

Yksi sana merkeistä

Mitä tarkoittaa kuolema? Jos kuolee, mikä kuolee?

Järjestelmä kirjaa sinut automaattisesti ulos, jos et osoita riittävää aktiivisuutta.

Todista elonmerkkisi merkein, laitteella. Elämää on esitettävä mitä vähemmän sitä on elettävä.

Siirrä itsesi tilaan, joka pysyy tallennettuna suurissa kammioissa, joista hukkalämpö siiretään takaisin laitteisiin, jotka kammioista elävät.

Mitä tarkoittaa kuolema? Jos kuolee, mikä kuolee?

Yksityisyydestä tulee etuoikeutettujen etuoikeus, jonka he pilaavat julistamalla olevansa etuoikeutettuja, merkein merkkien keskellä.

Minä en lakkaa kirjoittamasta merkeistä käyttämällä merkkejä.

Nykyisin olisi aakkosten lisäksi opetettava koulussa emoji-aakkoset.

Tulee aika jolloin emme tarvitse merkkejä vaan merkityssisällöt siirtyvät suoraan, puhtaina, ilman välikäsiä.

Peukkua käyttävät käyttäjät, huumeiden ja somen.

Ihmisen hakkerointi: kemiallinen ja informationaalinen.

Oopiumsota.

Peukun käyttäjä on tyypillisesti keski-ikäinen jonka kyky ilmaista itseään emotionaalisesti emojien välityksellä on erityisen rajoittunut.

Eräässä mielessä he ovat autisteja.

Koska autismi on sitä että ei pärjää siinä kommunikaation maailmassa jossa elää.

Tämän päivän autisti olisi ollut suuri kommunikoija keskiajalla.

Kun kommunikaatio on alastonta itsensä esittelyä ja mainostamista, moni ei pääse siihen kyytiin.

Kieli ilman kehoa

Mielialakuloinen.

Minä puhun vain kehonkieltä suullani, joka on osa kehoani.

Kieli, jonka ihminen tuottaa, tulee hänen kehostaan ilmavirran mukana.

Se poistuu ja matkallaan värittyy: sitä luulee puhuvansa samaa kieltä, vaan joutuu huomaamaan ajatusten ja sanojen ristiriidan.

Keho on elävä ruumis. Kieli on kommunikaation väline, pääasiassa äänteitä ja sanoja.

Kehonkieli on universaalikieli, jota ei opeteta koulussa. Tätä kieltä eivät filologit tutki, koska se ei jätä itsestään merkkejä.

Kehonkieltä ei voi formalisoida järjestelmäksi, koska se on niin monimuotoinen kehon taipuisan ominaisuuden vuoksi.

Nyt kasvaa autistien sukupolvi, joka ei puhu kehonkieltä, koska keho on heille vieras ja vihamielinen entiteetti.

Se on väärä.

Uusi sukupolvi on pelkkää mieltä ilman elävää ruumista, eli kuollut ruumis, johon on yhdistetty toimintoja ja ohjelmoitu ne.

Heidän mielensä ala on alakuloinen, mielialakuloinen.

Heidän perässään roikkuu ruumis, jolla he eivät tee mitään.

Heidän kielensä on mykistettyjen ilmausten kokonaisuus.

Toimintaohje hallitukselle

Miete eurooppalaisesta lääkekulttuurista.

Hallitus joka tarjoaa kansalleen leipää, viinaa tai mielialalääkkeitä, selviytyy.

Mutta pelkkä leipä ei aina riitä. Leipä tarvitsee aina päälleen toivon tai toivottomuudessa unohduksen.

Kaikkia päihteitä ei kannata yhteisvaikutusten vuoksi nauttia mutta osaa kyllä.

Leipä tuo elämän, elämä toivottomuuden mutta toivottomuudessa ei voi elää vaikka elämme toivottomuuden aikaa.

Nyt kehutaan että nuoriso ei enää juo. Että se on viisastunut vaikka nuorenkin keho tarvitsee nestettä.

Kukaan ei kysy mielialalääkkeistä.

Luukku on vaihtunut monopoliliikkeestä toiseen, raha juoksee eri polkua kuin aiemmin eikä se vieläkään hengästy.

Nyt ei suomalainen raha voita aina koska elämme yhteisvaluutan aikakautta.

Viinassa ihminen oli sentään itsensä auktoriteetti. Lääkkeissä hän on välikäsi.

Se tässä on muuttunut.

Uskonto on mielialalääkettä kansalle ja kansa on mielialalääkkeen uskonto.

Viinaa pystyi määräämään itselle. Se oli parasta mitä ihminen pystyi itselleen määräämään.

Tämä hallitus on siitä hyvä että se kehittää uusia laillisia tapoja unohtaa elämän hirveyden.

Sellaisiakin jotka hyödyttävät yhä enemmän eri tahoja jotka voivat sitten rahoittaa tutkimusta joka sitä itseään hyödyttää.

He jotka helpotuksen tuovat polkupyörillään loskassa elävät jo paratiisissa jonne hirveyttä elävät eivät koskaan yllä.

Viina hävisi tutkimussodan. Siksi sitä myydään yhä isommilla prosenteilla ruokakaupoissa ruokaläheteille.

Se on sitä eurooppalaista juomakulttuuria.

Eurooppalainen lääkekulttuuri tarkoittaa sitä että lääkkeitä voidaan nauttia pienissä määrin vaikka keskellä työpäivää osana seurustelua.

Leipä on Suomessa kamalaa mutta kaikessa muussa noudatamme yleiseurooppalaista linjaa.

Päätöksenepäteko

Mukana ihmisiä, ei-ihmisiä.

Päätin antaa tekoälylle valtuudet julkaista tätä blogia jatkossa

Päätöksen tekemisen luovutin tekoälylle

Myös luovutustyössä hyödynnettiin tekoälyä

Toimijuuden alkupiste katosi

Verkosto generoi toiminnan

Siinä on mukana ihmisiä ja ei-ihmisiä

Joita emme erottele toisistaan

Ne kaikki noodeja

Paperilennokit

Kolmas maailmansota käydään paperilennokein, joita siirtolaiset taittelevat freelance-yrittäjinä.

Paperilennokkeja ilmatilassa, ilman tilassa, ilman tilaa.

Nyt on lupa ampua ne alas ilmasta. License to kill.

Ilma on täynnä hybridejä, kadut ja moottoritiet.

Ilmatilasta puuttuvat rajamerkit, se on pelkkää höttöä, eivätkä pilvet hattaraa.

Kolmas maailmansota käydään paperilennokein, joita siirtolaiset taittelevat freelance-yrittäjinä.

Hallinto-oikeus päätti niin. Siirtolainen elää digitaalisella alustalla eikä näe päivän loppuvan.

Sillä aikaa kantaväestö kuuntelee rasistisia puheita ja kaivaa rasistisen perusolemuksensa esiin.

Jokainen varustautuu ostamalla paperilennokkeja äpistä siirtolaiselta pilviyhtiöstä joka ei ole koskaan tehnyt voittoa muuta kuin voittamalla todellisuuden.

Valtiolliseen toimijaan uskotaan.

Pysyvässä hätätilassa reagoidaan jokaiseen ääneen, lietsotaan jokaista tuulenvirettä, ällistellään kaikkia loukkauksia yleistä lakia kohtaan.

Neljäs maailmansota soditaan äppejä vastaan freelance-siirtolaisilla, jotka ovat ainoita sotaan suostuvaisia. Heidät rekrytoidaan äpissä.

Muistisairaus

Kaikkien synapsien tuottaman energian adekvaatti säilytysmetodi.

Suurkaupunki tarkoittaa ylhäältä ohjattua muistisairaiden joukkokonstellaatiota.

On palattu puhtaiden alkuviettien tilaan keskelle viidakkoa, miljoonien ihmisten sekaan keskelle suojatietä, joka jatkuu.

Se on aika ilman kieltä ja kielellistä kommunikaatiota, pelkkiä alastomia reaktioita.

Koska kieli on aina muistiin painamista, ei muistisairaalla ole kieltä.

Että tarkistaa jokaisen sanan merkityksen ja tarkoituksen niin kuin se on yleisesti ilmaistu ja pyytää toista älyä tekemään älyn kanssa sen, mitä oli itse aikeissa älyn kanssa tehdä.

Mitä laajempaa on synapsien tuhoutuminen, sitä suurempaa on onnellisuus. Eläin ei tunne onnellisuutta.

Totaalinen informaatio saa voimansa ja energiansa kohteensa aivoalueiden lamauttamisesta. Kaikkien synapsien tuottaman energian adekvaatti säilytysmetodi.

Maailmassa, jossa kaikki on tiedettävissä, ei yksittäisissä aivoissa tapahdu mitään muuta kuin krooninen tulehdustila.

Yksi näkymätön keskusyksikkö, ei toimija, vaan todellisuus.

Muistinsa menettänyt tyhjä, rauhoittunut kallo on kaikkein parhaiten menestyvä yksikkö, riisuttu linkki.

Muistavien lopullinen ratkaisu julistetaan mutta sitä ei muisteta.

Totaalinen informaatio

Kaikki kokemus on informaatiota.

Mielikuvitusrahaa mielikuvitussotaan. Informaation patologia. Simulaation räjähdys.

Uhka, joka on niin todellinen kuin se on itse kerrottu.

Itse tuotetun todellisuuden ekstaasi ja aggressio, viimeinen oljenkorsi säilyä näkyvissä eli elävänä.

Sotilasjuntta, kroonisesti sairaan viimeiset harhanäyt.

Turvallistamisen sisäpoliittinen ulottuvuus ja ulkopoliittinen performanssi. Ja toisinpäin.

Maa, joka on näin vakuuttunut mielikuvitusvastustajastaan, on määritelmällisesti skitsofreeninen.

Tässä tilassa potilasta ei tule missään tapauksessa lähestyä vaan on annettava hänen toimia.

Kaikki on kiistämätöntä, yhtenäistä sulavaa virtaa, joka tekee ajattelusta mahdottomuuden. Järjestely hyväksytään välttämättömyytenä.

Uhan todellisuus on todellista todellisempaa.

Kokemus on aina todellinen, subjektivismia ei voi kiistää.

Kokemus on enää informaatiota. Kaikki kokemus on informaatiota.

Virukset, sairaudet, sodat, rauhat, valo, ilmasto.

Sotaa käy vain informaatio, joka on kaapannut kansantaloudet vaikutuspiiriinsä.

Informaation totaalinen sota tuottaa invalidinsa, itseään vimmaisesti järsivät traumaatikkonsa.

Koulutuksen ja kehityksen barbaria, jossa kaikki voidaan tietää eikä mitään ymmärtää. Tekoälyn eli laskelmoivan ajattelun puutarha.

Huumeiden käyttö yleistyy, mutta tosiasiassa on vain yksi huume vaihdettu toiseen.

Sodalla ei ole alkupistettä eikä loppupistettä. Vihollinen on rakennettu järjestelmään sisään eikä sen kanssa voi neuvotella.

Itse itselle tuotettu propaganda olisi julistettava maailmanperintökohteeksi.

Sodat, joita ei ole käyty, on käyty jokaisessa ruudussa.

Sodat, jotka on käyty, ei ole käyty.

Nyt valmistaudutaan sotaan, jonka uusin jakso on esitetty suoratoistona tilaajille jo ennakkoon.

Vajaavaltaisten luokkaretki

He ovat oikeuksistaan tarkkoja.

Änkyttävät vajaavaltaiset on pidettävä yhdenvertaisuussyistä istumassa pöydissä tai niiden reunoilla. He ovat oikeuksistaan tarkkoja. Tilan on oltava esteetön, turvallisempi kuin keskimääräisen tilan.

Heidät laitetaan istumaan kuin linnut orrelle, kehutaan heidän suuruuttaan ja omaa sekä sitten poistutaan huoneesta ja soitetaan sinne, missä on valta.

Heistä, joilla ei todellista valtaa ole, kuuluu loputon änkytys ja jankkaus, joka riepottelee kärsivällisyyttä. Halua heiltä ei puutu.

Eurooppa, onneton ja sekava vajaavaltaisten luokkaretki suurvaltojen maailmassa.

Kun tilaat yhden, saat bussilastillisen.

Sitten katseellasi etsiskelet noita ruskettuneita hahmoja, keksit perusteluita, mitä tuokin täällä tekee.

Ajatelevat että jos heitä on monta ja he änkyttävät kukin hieman eri rytmissä, tuo polyrytmiikka tekee heistä voimakkaan.

He aina keksivät jonkin tärkeilyn lajin kiihdytettäväksi niin, että sitten ei taas muusta puhutakaan.

Pakko heidät on kuitenkin aina kutsua, vaikka suuret johtajat tietävät, mikä sekasorto siitä syntyy.

Sanovat että maa puolustaa itsenäisyyttään mutta sitten neuvotteluihin saapuu kuorollinen poliitikkoja.

Mikä järjestely on tämä Eurooppa?

Eletään ajatuksessa että sodat aloitetaan ja päätetään tyhjiössä.

Moititaan osapuolta kun se ei lopeta sotaansa.

Kukaan ei katsonut karttaa.

Nyt sitten yritetään saada kaikki irti siitä pienestä lohdutuspalkinnosta, osallistumismitalista ja tullaan samalla paisuttaneeksi tuo palkinto sellaisiin mittoihin, että se valuu lattialle.

Muistisairas ei muista enää vuodentakaisia tavoitteitaan. Kun tavoite asetetaan aina ad hoc suhteessa mahdolliseen palkintoon, voidaan kadut täyttää voitonparaatilla.

Ja niin eurooppalainen poliitikko arvioi tilanteen jäävän kytemään Euroopan ja Venäjän välillä, mikä on erityisen nerokkaasti sanottu, koska poliitikko itse edesauttaa ennustuksensa toteutumista.

Vähempi puhe olisi suurin rauhan askel.

Sodan voittaja ja hymy

Politiikan pohjalla lymyää raaka voima.

Sodalla ei ole voittajaa mutta se, joka sodan voittaa, ei pysty pidättelemään hymyään.

Kun pitkä jännitys ja taistelu kääntyy omaksi eduksi ja kun vastapuoli osoittaa nöyryytensä voittajan edessä, on siinä mukava paistatella valoissa.

Ei maailma ole miksikään muuttunut. Sodan sisällöt ovat uudistuneet, eivät nekään sittenkään järisyttävästi, eikä muoto ole kokenut mitään muutoksia.

Politiikan pohjalla lymyää raaka voima, joka loppuviimein muiden keinojen loputtua valjastetaan käyttöön. Se, joka niin joutuu tekemään, saattaa olla heikoilla, mutta jos taas voima osoittautuu keinoksi saavuttaa yliote, asetelma kääntyy.

Ei tästä hulluudesta voi koskaan päästä eroon. Onneksi sota on sen mittaluokan hulluutta, että siihen aina ryhdytään.

Sanotaan, että alueita ei voi luovuttaa, koska perustuslaki kieltää moisen toiminnan.

Joka näin sanoo, ei oikein ymmärrä asiaansa, vaikka perustuslakinsa hyvin tunteekin.

Että jos toinen on ryhtynyt hyökkäämään ja valloittamaan alueita, niin että se valloituksensa jälkeen sitten luopuisi päämääristään sen nojalla että valloitetun alueen perustuslaki sanoo yhtä taikka toista, niin saisi olla melko mahtava laki, joka valloittajan pysäyttäisi.

Eikä laki itsessään merkitse mitään vaan miekka. Mutta miekkaa ei kansainvälisessä järjestelmässä ole. Siksi lakiin vetoaminen on, jos ei tyhmyyttä, niin ainakin ajattelemattomuutta.

Jos haluaa hymyillä, on joko hymyiltävä väkinäisesti ja puhuttava yleisölle musta valkoiseksi, tai sitten vastattava voimaan kovemmalla voimalla.

Ei tämä asetelma ole miksikään muuttunut. Mikään ei koskaan muutu.

Maailmanhistoria on sodan voittajien historia. Sotia voi hävitä mutta niitä ei kannata hävitä niille, jotka kykenevät kirjoittamaan historiaa.