Tekijä: Juuso Kokkonen

Vihollinen ei pukeudu Prideen

Lähtisitkö sinä väkivalloin taistelemaan väkivaltaa vastaan?

Kun ihmiskunnalla ei ole jäljellä enää suuria taisteluja, saavat nykyiset taistelut mahtipontiset mittasuhteet.

Se tarkoittaa vihaisia marsseja ja vielä vihaisempia vastamarsseja.

Taistelu ei lakkaa ennen kuin poliittiset vääryydet on poistettu. Näistä taisteluista kirjoitetaan kirjoja, ääneksi, niiden muiden sekaan, osaksi yhtä ja samaa äänten ekosysteemiä.

Koskaan ei tule aliarvioida ihmisen poliittista voimaa, piilevää raivoa, silmitöntä tahtoa, joka etsii purkautumiskanaviaan kuin kytevä metsäpalo.

Totalitarististen ilmiöiden käyttövoima ovat aina nuoret naiset tai miehet tai muunlaiset ihmiset. Ilmiöiden luonne on aina sulkeva, totaalinen, mitä vähemmän sitä aspektia ymmärretään.

Siinä ihminen toteuttaa itseään korkeammalta voimalta saamiaan dispositioitaan: aversio eli vastenmielisyys on kääntymistä, liikettä, poispäin jostakin.

Yksimielisyys ja totteleminen on kunnioittamista, erimielisyys ja tottelematta jättäminen väheksymistä, sanoo suuri ajattelija Hobbes. Sodan syynä on erimielisyys, siis turhamaisuus.

Poliittinen jakaa ihmiset ystäviin ja vihollisiin. Se pätee kaikkien niidenkin, ja erityisesti niiden, neutraaleina esiintyvien ja ehdottoman universaaleja asiaa ajavien liikkeiden ydinolemukseen.

Vihollinen ei pukeudu Prideen.

Liike saavuttaa aikuisen tason kypsyyden, kun sen logiikka lankeaa poliittisen ansaan. Se ei ole moite, vaan kehu: vihdoin ihmiseläin paljastaa todellisen luonteensa!

Lähtisitkö sinä väkivalloin taistelemaan väkivaltaa vastaan?

Aikamme taistelut muistetaan siitä, mitä on muistettu pukea ylle ja minkä värinen merkki hihaa koristaa.

Ihminen pitää itseään aivan mahdottoman tärkeänä!

Ja se on tärkeää! Muuten tämä järjestelmä romahtaisi.

Kun elämä tulee myönnetyksi, ajaa ihmistä tahto valtaan. Näin on opettanut Nietzsche ja tullut osoittaneeksi ihmisen mitä mainioimmaksi eläimeksi.

Omien subjektiivisten ja muilta lainattujen perspektiivien eli harhaluulojen sokeaan virtaan antautuminen tuottaa ihmiselle sen hupenevan sähkövirran, joka säilyttää hänet yhä harhaluulossa omasta asemastaan.

Taistelut on tosiasiassa taisteltu, vapaudet saavutettu, ja mitä nyt tehdään, on neuroosien purkamista, huutoa järjestelmässä, joka elää neurootikkojen huudosta.

Ihmisen säälittävyydelle nauretaan pilvien reunoilla.

Maailma ei ole valmis eikä se näin valmistu.

Hän joka tunnustelee esineitä

Jos pää katoaa sumuun, on kuivattava huoneilma.

Työttömyyden aikakaudella pitäisi luoda työtä teknologiaa ja tekoälyä vastaan kilpailussa jossa toisella puolella ovat tekoäly ja teknologia ja toisella avuton ihminen, jolla ei ole enää sijaa kehittämässään järjestelyssä.

Avuttomalla ei ole apuja.

Kuinka paljon maailmassa on asioita? Tähän kysymykseen herään öisin, kun en ole nukkunut silmäystäkään.

Onko jokaisella asialla oma tuntijansa? Hän joka tuntee asian kädessään tunnusteltuaan sitä riittävän pitkään.

Miten voisi tuntea asiaa, ellei ole tuntenut sitä?

Työttömyyden aikakaudella mikä tahansa työ ei kelpaa. Työstä pitäisi saada palkkaa ja titteli.

Jos olet elänyt tukien varassa niin nyt pitäisi työttömyyden aikakaudella kaikkien tehdä kokopäiväistä työtä. Järjestelmän pitäisi olla kannustava: sen pitäisi olla joka aamu makuuhuoneessa taputtamassa sinulle käsiä (hänen omia) siitä, että olet vihdoin herännyt kello 11 tähän päivään plärättyäsi tiktokia yö-kolmeen sängyssä.

Asiantuntijatyö pelastaa Suomen. Me kaikki olemme kokemusasiantuntijoita, koska meillä on kokemuksia.

Sitä se ihmisyys tarkoittaa. Jotkut kokemukset ovat kadonneet, mutta siitä unohduksesta voi syntyä uudenlaista kokemusasiantuntijuutta.

Asioita on niin paljon, että kaikille niille tarvitaan asiantuntija, jotta niistä kaikesta voidaan saada oikeaa tietoa. Tätä on loogisesti pätevä ajattelu.

Mitkä ovat premissit?

Kaikki alat jakautuvat pieniksi erikoisaloiksi. Ala katoaa, on vain sen alla erikoisalojen himmeli. Kukaan ei keskustele keskenään, kaikki huutavat, kaikkia pelottaa.

EN ALA

Näkökulmat ovat aina erittäin kiinnostavia. Niitä ei ymmärretä. Verkostoihin on panostettava, oltava laajalla, horisontaalisesti. Jos kädet eivät riitä, niitä on pidennettävä. Jos pää katoaa sumuun, on kuivattava huoneilma.

AIVOERGONOMIA

Ehkä voidaan kehittää asiantuntijoita joiden asiantuntemus kohdistuu kokonaiskuvaan ja sen ymmärtämiseen.

Sitten olisivat ongelmat ratkaistut.

Sen jälkeen syntyisi asiantuntijuuteen kohdistuva asiantuntijuus eli uusi metataso. Asiantuntijat, jotka kertovat, mihin asiantuntijaan kannattaa missäkin asiassa nojautua.

Yliopistoihin avattaisiin uusia asiantuntijatieteen opiskelulinjoja. Uutta tieteenalaa rahoitettaisiin ja tohtoreita olisi niin paljon.

Tutkimus tutkii asiantuntijuutta ja metatason asiantuntijuutta eli on siten metametataso.

Kukaan ei ole enää pitkään aikaan kysynyt että mikä on käsillä oleva asia.

Sitten olisi ongelmat ratkaistu

Automatisaatio ilman ajatusta tai viivaa

Jos postauksessa on ajatusviiva, se on silloin tekoälyn tekemä.

Se, että suuri huolenaiheemme on tekoälyn tekemät päivitykset sosiaaliseen mediaan ja etenkin että ne keräävät niin paljon huomiota (keneltä?), lienee jälleen osoitus digitaalisen informaation tuhoisasta voimasta: sen kyvystä automatisoida ihmisen aistitoiminto.

Vieraannuttava informaatio ei kerää tykkäyksiä.

Digitaalinen informaatio siten voimistaa ääripäätä ja hivelee automaattisia refleksejä. Reagoi siihen, mikä näyttää tutulta ja haisee hyvältä, ja tee se vailla tietoista prosessia.

Päivät koostuvat näistä toiminnoista eli käyttäytymisestä.

Automatisaatio jyrää koska se ohittaa ihmisen tietoisen prosessin eli ajattelun. Kaikenlainen eliitti erityisesti kärsii tästä taudista, LinkedInissä, X:ssä ja muissa vastaavissa muurahaispesissä.

Siksi tekoäly toimii niin tehokkaasti. Ei siksi että se olisi erityisen älykäs vaan siksi että se osaa toimia tasolla, jossa ihminen on automaatti eli reaktioiden kimppu.

Totalitarismi on roskaväen ja eliitin liittouma, kirjoittaa Arendt. Sen polttoaine on yksinäisyys massojen keskellä.

Se on puhdas automatisaation maailma, jonka puhemaailma on tiukasti rajattu. Katsokaa itse.

Jos postauksessa on ajatusviiva, se on silloin tekoälyn tekemä. Vaikka eihän tekoälyllä ole ajatusta.

Yksi sana merkeistä

Mitä tarkoittaa kuolema? Jos kuolee, mikä kuolee?

Järjestelmä kirjaa sinut automaattisesti ulos, jos et osoita riittävää aktiivisuutta.

Todista elonmerkkisi merkein, laitteella. Elämää on esitettävä mitä vähemmän sitä on elettävä.

Siirrä itsesi tilaan, joka pysyy tallennettuna suurissa kammioissa, joista hukkalämpö siiretään takaisin laitteisiin, jotka kammioista elävät.

Mitä tarkoittaa kuolema? Jos kuolee, mikä kuolee?

Yksityisyydestä tulee etuoikeutettujen etuoikeus, jonka he pilaavat julistamalla olevansa etuoikeutettuja, merkein merkkien keskellä.

Minä en lakkaa kirjoittamasta merkeistä käyttämällä merkkejä.

Nykyisin olisi aakkosten lisäksi opetettava koulussa emoji-aakkoset.

Tulee aika jolloin emme tarvitse merkkejä vaan merkityssisällöt siirtyvät suoraan, puhtaina, ilman välikäsiä.

Peukkua käyttävät käyttäjät, huumeiden ja somen.

Ihmisen hakkerointi: kemiallinen ja informationaalinen.

Oopiumsota.

Peukun käyttäjä on tyypillisesti keski-ikäinen jonka kyky ilmaista itseään emotionaalisesti emojien välityksellä on erityisen rajoittunut.

Eräässä mielessä he ovat autisteja.

Koska autismi on sitä että ei pärjää siinä kommunikaation maailmassa jossa elää.

Tämän päivän autisti olisi ollut suuri kommunikoija keskiajalla.

Kun kommunikaatio on alastonta itsensä esittelyä ja mainostamista, moni ei pääse siihen kyytiin.

Pro graduni: Jalkapallopeli konfliktina

Käsitteellistämällä jalkapallopeliä poliittisen filosofian keinoin auttaa näkemään sekä ihmisen ja ihmisyhteisöjen poliittista olemusta sekä huippu-urheilun maailmaa uudella tavalla.

Filosofian oppiaineen pro gradu -tutkielmani hyväksyttiin Jyväskylän yliopistossa 17.9.2025 otsikolla ”Kamppailua kamppailun itsensä tähden: argumentti modernin jalkapallon raastavasta poliittisesta luonteesta”.

Työssäni argumentoin uudenlaisen modernin urheilun ontologian puolesta. Osoitan, että urheilun filosofiassa on lähtökohdaksi otettu Johan Huizingan leikin käsite ei tarjoa tyydyttävää ontologista perustaa jäsentää modernia huippu-urheilua. Sen sijaan otan lähtökohdaksi leikin poleemisen vastinparin, vakavuuden, jota edustaa Carl Schmittin poliittisen käsite.

Peli modernissa muodossaan ei ole leikkiä vaan perin vakavassa mielessä konfliktitilanne kahden ihmisyhteisön välillä, argumentoin.

Työni perustava käsitteellinen jännite kulkee leikin ja vakavuuden välillä. Leikillä tarkoitetaan jotain välittömistä elinprosesseista, työstä ja raatamisesta vapaata inhimillisen toiminnan aluetta. Vakavuuden ”vakavinta” astetta taas ilmentää Schmittin poliittisen käsite, ystävän ja vihollisen jaottelu, jossa on aina reaalinen mahdollisuus sodalle, siis vihollisen fyysiselle tappamiselle.

Moderni huippu-urheilu ja invaasiopeli konfliktitilanteena kelluu leikin ja vakavuuden epämääräisessä ja jäsentymättömässä tilassa, jossa se yhä on tunnistettavissa alkuperäkseen, leikiksi, mutta joka on värittynyt jollain sellaisella, joka on leikille vierasta.

Yritykseni jäsentää leikin poleemisen vastakohdan kautta modernia huippu-urheilua törmää merkittäviin rajoitteisiin: peli ei vakavassa mielessä ole kuitenkaan sotaa. Toisaalta peli voi toimia intensiivistenkin ystävä/vihollinen-jaottelujen polttoaineena ja lietsoa poliittista* jakautumista esimerkiksi kannattajaryhmien välillä.

Käsitteellistämällä jalkapallopeliä poliittisen filosofian keinoin auttaa näkemään sekä ihmisen ja ihmisyhteisöjen poliittista olemusta sekä huippu-urheilun maailmaa uudella tavalla.

Pro gradu -tutkielmani löytyy Jyväskylän yliopiston tietokannasta.

*Schmitt korostaa poliittisen eroa valtiolliseen. Poliittinen edeltää valtiollista. Kaikki poliittiset jakolinjat eivät ole välttämättä valtiollisia, vaan valtiolliset jakolinjat voivat sisällyttää sisäänsä erilaisia sisäpoliittisia jakolinjoja. Kannattajaryhmien organisoituminen ja vastakkainasettelu edustaa juuri tällaista sisäpoliittista jakolinjaa, joka ei ole valtiollista eli joka ei (tiettävästi) pyri horjuttamaan valtiollista valtaa tai muodostamaan valtiollista organisaatiota.

Kieli ilman kehoa

Mielialakuloinen.

Minä puhun vain kehonkieltä suullani, joka on osa kehoani.

Kieli, jonka ihminen tuottaa, tulee hänen kehostaan ilmavirran mukana.

Se poistuu ja matkallaan värittyy: sitä luulee puhuvansa samaa kieltä, vaan joutuu huomaamaan ajatusten ja sanojen ristiriidan.

Keho on elävä ruumis. Kieli on kommunikaation väline, pääasiassa äänteitä ja sanoja.

Kehonkieli on universaalikieli, jota ei opeteta koulussa. Tätä kieltä eivät filologit tutki, koska se ei jätä itsestään merkkejä.

Kehonkieltä ei voi formalisoida järjestelmäksi, koska se on niin monimuotoinen kehon taipuisan ominaisuuden vuoksi.

Nyt kasvaa autistien sukupolvi, joka ei puhu kehonkieltä, koska keho on heille vieras ja vihamielinen entiteetti.

Se on väärä.

Uusi sukupolvi on pelkkää mieltä ilman elävää ruumista, eli kuollut ruumis, johon on yhdistetty toimintoja ja ohjelmoitu ne.

Heidän mielensä ala on alakuloinen, mielialakuloinen.

Heidän perässään roikkuu ruumis, jolla he eivät tee mitään.

Heidän kielensä on mykistettyjen ilmausten kokonaisuus.

Toimintaohje hallitukselle

Miete eurooppalaisesta lääkekulttuurista.

Hallitus joka tarjoaa kansalleen leipää, viinaa tai mielialalääkkeitä, selviytyy.

Mutta pelkkä leipä ei aina riitä. Leipä tarvitsee aina päälleen toivon tai toivottomuudessa unohduksen.

Kaikkia päihteitä ei kannata yhteisvaikutusten vuoksi nauttia mutta osaa kyllä.

Leipä tuo elämän, elämä toivottomuuden mutta toivottomuudessa ei voi elää vaikka elämme toivottomuuden aikaa.

Nyt kehutaan että nuoriso ei enää juo. Että se on viisastunut vaikka nuorenkin keho tarvitsee nestettä.

Kukaan ei kysy mielialalääkkeistä.

Luukku on vaihtunut monopoliliikkeestä toiseen, raha juoksee eri polkua kuin aiemmin eikä se vieläkään hengästy.

Nyt ei suomalainen raha voita aina koska elämme yhteisvaluutan aikakautta.

Viinassa ihminen oli sentään itsensä auktoriteetti. Lääkkeissä hän on välikäsi.

Se tässä on muuttunut.

Uskonto on mielialalääkettä kansalle ja kansa on mielialalääkkeen uskonto.

Viinaa pystyi määräämään itselle. Se oli parasta mitä ihminen pystyi itselleen määräämään.

Tämä hallitus on siitä hyvä että se kehittää uusia laillisia tapoja unohtaa elämän hirveyden.

Sellaisiakin jotka hyödyttävät yhä enemmän eri tahoja jotka voivat sitten rahoittaa tutkimusta joka sitä itseään hyödyttää.

He jotka helpotuksen tuovat polkupyörillään loskassa elävät jo paratiisissa jonne hirveyttä elävät eivät koskaan yllä.

Viina hävisi tutkimussodan. Siksi sitä myydään yhä isommilla prosenteilla ruokakaupoissa ruokaläheteille.

Se on sitä eurooppalaista juomakulttuuria.

Eurooppalainen lääkekulttuuri tarkoittaa sitä että lääkkeitä voidaan nauttia pienissä määrin vaikka keskellä työpäivää osana seurustelua.

Leipä on Suomessa kamalaa mutta kaikessa muussa noudatamme yleiseurooppalaista linjaa.

Työ, elämä, tutkimus

Ja toisin päin.

Resilienssitutkimuksen työelämäprofessori

Poimitaan televisiosta puhuvia päitä näyteikkunaksi yliopistoon

Ja toisin päin

Työelämätutkimuksen resilienssiprofessori

Painekyllästettu tiedemaailma, kilpailu kilpailusta

Ihmisen tehtävä on enää tuottaa ihmistä itseään koskevaa tutkimustietoa

Tai julistaa tietoa joka on kadonnut triviaalien merkkien ja virtaavien kuvien ikiliitossa

Kaikki organisaatiot haluavat osansa televisiosta

Henkilökuvista, visionääreistä, vaikuttajista, omaelämäkerroista

Televisio haluaa osansa organisaatioista mutta vain älypuhelin on pahaksi

Koska se on uusi

RESILIENSSI

Julkistaa tulokset ja katsoa kun käyttäytyminen noudattaa ennakoitua

Ja ulkoistaa tämä kaikki sitten tekoälylle

Lopettaa kaikki eläminen ja käyttäytyminen mallien ulkopuolella

Olla yhtä kuin malli, yhtä kaunis ja sisäsiisti

Olla mitä testi tutkimus raportti profiili

Ajatella luovasti ja kriittisesti laatikossa

Ja ulkoistaa tämä kaikki tekoälylle

Land of free press

RESILIENSSI

Luoda itsestään rullaava pyörä, uskonto joka ei erehdy

Itseään korjaava järjestelmä eli totalitarismi

Siis vapaus ajatella ja ilmaista itseään kaduilla ja verkoissa

Siinä rajatussa kehikossa jossa se on sallittua

Eli vapaata ja suositeltavaa lain ja asiantuntijoiden mukaan

RESILIENSSI

Säilytä itsesi mausteliemessä

Suolassa pakastettuna sokeroituna

Jotta palautat itsesi takaisin muotoon

Kun et ymmärrä huomisen logiikkaa

Ja järjestelmä tuhoaa itsesuojeluvaistosi

Memoria minuitur nisi eam exerceas

Ihmistieteidem hulluus, kaksoishermeneutiikka, tietoyhteiskunta, puhuvien päiden kiertävä talous, keskipakoisvoima

Kaikki tulokset olisi määrättävä salassa pidettäviksi

Sen sijaan nyt kaikkialla johtaa tieto kuin moraalinen olento

harhaan

Päätöksenepäteko

Mukana ihmisiä, ei-ihmisiä.

Päätin antaa tekoälylle valtuudet julkaista tätä blogia jatkossa

Päätöksen tekemisen luovutin tekoälylle

Myös luovutustyössä hyödynnettiin tekoälyä

Toimijuuden alkupiste katosi

Verkosto generoi toiminnan

Siinä on mukana ihmisiä ja ei-ihmisiä

Joita emme erottele toisistaan

Ne kaikki noodeja

Ihmisen psyyken dialektinen kehitys jota liberalismi vakavasti uhkaa

Itsenä johtaminen on äärimmilleen kehittyneen liberalismin tuotos, yksilö tyhjässä tilassa ilman vaikuttavia voimia, siis sattuma

Ihminen kehittyy vain dialektisessa suhteessa

Dialektiikka vaatii teesin ja antiteesin eli se muodostaa kaksiulotteisen järjestelmän

Liberalismi pyrkii eristämään yksilön autonomiseksi projektiksi joka kehittyy tyhjiössä ilman ulkoisia voimia, autopoieesi eli yksilön ulkoneminen sen omista raaka-aineista käsin

Tämä on myös eräänlaista hygieenisyyttä ulkoisia viruksia vastaan, kaikkien pintojen lakkaamatonta desinfiointia

Toisen elämää koskeva kannanotto on vallankäyttöä. Pahimmillaan sen ajatellaan tekevän sanojasta vastuullisen niitä teoista jotka sanojen kohde päätyy tekemään

Paradoksaalisesti liberalismi tulee näin kumonneeksi itsensä: yksilö ei olekaan vahva ja itsenäinen vaan herkkä ja vaikutusaltis

Eristämällä siitä nimenomaan tulee heikko. Tämä on liberalismia joka on ylittänyt itsensä. Se on mahdollisuuden ja vapauden sijaan inhibitiota elämää kohtaan

Elämä on aina likaista ja sisältää viruksia ja eritteitä

Liberalisti sanoo että ”onneksi sinulla on vaihtoehtoja” ja että ”valitse se mikä itsellesi tuntuu parhaimmalta”

Liberaali yksilö ei joudu näin kohtaamaan koskaan toisen tahtoa, toisen näkemystä. Itse ei kehity ilman vastavoimaa

Ja on turha änkyttää, että toisen olisi varta vasten otettava jokin kanta, kun hän on ilmiselvästi menettänyt kyvyn minkäänlaiseen kannanottoon koska on menettänyt yhteyden kaikkiin elämän perusarvoihin ja hän vain kuljettaa vaikutteita lävitseen kuin läpinäkyvä datakeskus

Tätä puutetta paikataan vimmaisella hyperpoliittisella alarmismilla ja turhamaisella hyvesignaloinnilla jotka ovat aina viimeisiään henkivän eläimen viimeisiä epätoivoisia tekoja

Liberalismi siten tappaa teesin ja antiteesin eikä kyse ole siitä että se olisi kultivoinut ne suuremmaksi hengeksi vaan yksinkertaisesti siitä ettei se anna kummallekaan siementä kasvaa rinnakkain

Heikkoina ja voimattomina käperrymme neuroottisen minämme sisään kehittämään jakomielitautiamme eli johtamaan itseämme

Itsenä johtaminen on äärimmilleen kehittyneen liberalismin tuotos, yksilö tyhjässä tilassa ilman vaikuttavia voimia, siis sattuma

Kyvyttöminä valtaan ja vastustaa valtaa jakomielitautinen oppii sopeutumaan kaikkeen minkä julkinen informaatio sille suo tarjota

Ihminen kehittyy märäksi rätiksi, sivulliseksi omaan elämäänsä, älyllisen itsetutkiskelunsa kuiluun joka nujertaa kaiken toiminnallisuuden

Tyhjiksi, mielipiteettömiksi, tunteettomiksi

Vahvan ihmisen merkki on mielipide ja kyky vastustaa mielipiteitä

Älykäs osaa suhteuttaa mielipiteensä

Turta on menettänyt kyvyn mielipiteeseen

Toisen tahto ja mielipide ovat aina ihmisen koetinkivi

Jos ihminen ei koskaan kohtaa kylmää vettä, suihkuvesi on aina lämmitettävä koko kansalle

Pitkä lämmin suihku tuntuu hyvältä mutta kuivattaa ihon

Siihen taas käytetään kallista kosmetiikkaa jota saa kaupasta rahaa vastaan

Kapitalisti numeroketjun toisessa päässä tekee kuivalla iholla numeroita olematta koskaan markkinoilla ja kailottamatta tuotteensa erinomaisuutta ohikulkijoille

Samaan aikaan hekumoidaan markkinataloutta kun ei ymmärretä että se on eri asia kuin kapitalismi

Kapitalismista puhuvat vain vasemmistoaktivistit

Se mikä on oikein ja hyvää on kapitalismissa kerrostunut ilmaan ideologiaksi jolla ei ole kirjaa, ei kirjainta

Siten se on ainoa todellisuus joka ostetaan kyvyttömänä ymmärtää vastustamisen mahdollisuutta jonka kapitalismi on kerrostanut

Tämä ei ole vasemmistoaktivismia koska myös vasemmisto kannattaa kapitalismia, liberalismia ja asehankintoja Yhdysvalloista

Teesi ei ole teesi vaan koko todellisuus koska teesi olettaa antiteesin ja tämä kaksiulotteisuus on syöty

Järjestelmä on niin vapaa kuin ne kahleet joita ei huomaa

Kaikkien ideologioiden kaari päättyy sinne mistä sateenkaari alkaa